Rahkat vertailussa: Huijaus maitohyllyssä
Klikkaamalla saat taulukon isommaksi.
Klikkaamalla saat taulukon isommaksi.
Lue myös: Proteiinia ei tarvitse tankata
Älä tankkaa turhaa proteiinia
Jos jokaisella aterialla kiinnittää huomiota proteiiniin ja lisää aina ruokaansa esimerkiksi rahkaa, pähkinöitä, siemeniä tai muita proteiininlähteitä, elimistö ei pysty hyödyntämään kaikkea proteiinia.
Näin vertailimme rahkat
Kaksi Marttaliiton edustajaa, Erja Pajari ja Ritva Ikonen, maistoivat Kuluttajan vertailun rahkat. Maistelu tehtiin sokkona, eli martat eivät tienneet, mitä rahkaa he kulloinkin arvioivat.
Maustamattomista rahkoista marttojen suosikit olivat samat: Danonen Vitaline Pro ja Lidlin Quark.
Kuntoilija, älä jätä hiilareita
Harrastatko säännöllisesti liikuntaa? Haluatko kasvattaa lihaksia? Usein kuntoilijat tankkaavat proteiineja ja välttelevät hiilihydraatteja. Siksi on erikoista, että monia proteiinipatukoita markkinoidaan vähähiilihydraattisuudella. Muotivillitykseen liittyy kuitenkin ristiriita.
Lihakset eivät pysty hyödyntämään proteiineja kuin tietyn määrän vuorokaudessa ja kerrallaan. Jos syö proteiineja enemmän kuin lihakset tarvitsevat ja hiilihydraatteja liian vähän, elimistö muokkaa tarvitsemansa hiilihydraatit proteiineista. Tuo proteiini menee ikään kuin hukkaan, koska keho ei pysty käyttämään sitä hyväkseen.
UKK-instituutin ravitsemusasiantuntijan Jatta Puhkalan mukaan ylimääräisestä proteiinista ei ole haittaa, muttei hyötyäkään. Toki liika proteiini lihottaa, jos sitä ei kuluta, kuten kaikki energia.
”Osa proteiinista kannattaa korvata hiilihydraateilla, joita saa esimerkiksi täysjyväviljaa sisältävästä puurosta, leivästä tai pastasta.”
Proteiini on lihasten rakennus- ja korjausaine. Hiilihydraatti on lihasten polttoaine. Jotta lihakset voivat kasvaa ja kehittyä, ne tarvitsevat kumpaakin.
Pari kertaa viikossa kuntoilevan ei tarvitse vaivata päätään proteiinitankkauksella, eikä myöskään hiilihydraattitankkauksella. Pitää kuntoilla rankasti ja lähes päivittäin, jotta tarvitsee lisäproteiinia.
Kestävyysurheilijat syövät hiilihydraatteja usein vähintään kolme kertaa enemmän kuin proteiineja saadakseen proteiineista täydellisen hyödyn. Voimaurheilijat tarvitsevat pari kertaa enemmän hiilihydraatteja kuin proteiineja.
Proteiinihuumassa kauppoihin on ilmaantunut uusia rahkatuotteita. Proteiinirahkana myytävissä purkeissa on jopa vähemmän proteiinia kuin tavallisessa rahkassa.
Proteiinivillitys näkyy ruokakaupan kylmäkaapissa pitkänä rivinä rahkapurkkeja. Laihduttajat, kuntoilijat ja jo ihan tavalliset tallaajatkin hamstraavat ostoskoreihinsa proteiinipitoista välipalaa.
Rahkat voi jakaa maustamattomiin ja maustettuihin. Uutuutena on niin sanottu proteiinirahka, jota mainostetaan nimensä mukaan runsasproteiinisena.
Silmäys ainesosaluetteloon kuitenkin paljastaa, että mainostajilla on karannut mopo pahasti käsistä.
Proteiinirahkoissa on kyllä enemmän proteiinia kuin muissa maustetuissa rahkoissa, mutta monesta maustamattomasta rahkasta saa proteiinia saman verran tai enemmän.
Vertailussamme on mukana kolme proteiinirahkana myytävää tuotetta. Niissä on proteiinia 10 tai 11 prosenttia.
Maustamattomia rahkoja on mukana kymmenen. Kahta lukuun ottamatta kaikissa on vähintään yhtä paljon proteiinia kuin niin sanotuissa proteiinirahkoissa.
”Proteiinirahka kuulostaa myyvältä, mutta se on harhaanjohtava tuote. Rahka on luonnostaan proteiinipitoinen”, sanoo UKK-instituutin ravitsemusasiantuntija Jatta Puhkala.
Tavallinen ruoka riittää
Proteiinihuuma ja sitä seurannut rahkatankkaus on Puhkalan mielestä turhaa. Suomalaiset saavat proteiinia riittävästi perusruokavaliostaan.
60-kiloinen, pari kertaa viikossa liikuntaa harrastava nainen tarvitsee noin 60 grammaa proteiinia päivässä.
Lautasmallin mukaan kootusta annoksesta saa proteiinia jopa puolet päivän suosituksesta eli noin 25–30 grammaa. Silloin lautasellisesta neljäsosa on lihaa, kalaa tai kasviperäistä proteiinia, kuten linssejä.
Loppu tarvittavasta proteiinista kertyy helposti päivän aikana syödyistä muista välipaloista ja aterioista, koska monet arkiset ruuat ruisleivästä lähtien sisältävät proteiinia.
Erityisen hyviä lähteitä ovat liha, kala, rahka, raejuusto, kananmuna, siemenet, pähkinät ja soijarouhe.
Proteiini on yksi niistä ravintoaineista, joita ihmisen on välttämättä saatava ruuasta pysyäkseen terveenä. Muita välttämättömiä ravintoaineita ovat kivennäisaineet, vitamiinit, rasvahapot omega3 ja omega6 sekä vesi.
Lihakset eivät kuitenkaan pysty käyttämään hyväkseen kuin tietyn määrän proteiinia. Se, mitä lihakset eivät pysty käyttämään, muuttuu hiilihydraateiksi ja rasvaksi.
Kaikissa rahkoissa runsaasti proteiinia
Jatta Puhkala pitää vertailun kaikkia rahkoja runsasproteiinisina. Joukon vähäproteiinisimmissa rahkoissakin on proteiinia lähes 5 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin esimerkiksi jugurtissa.
Rasvattomassa, maustamattomassa jugurtissa on proteiinia keskimäärin 3 prosenttia.
Rahkan korkea proteiinipitoisuus johtuu valmistustavasta. Hämeen ammattikorkeakoulun bio ja elintarviketekniikan lehtorin Matti Tapailan mukaan rahka on yksinkertaistetusti hapetettua maitoa.
Maidosta separoidaan eli erotetaan rasvatonta maitoa, joka hapatetaan niin sanotuksi rahkapiimäksi. Jäljelle jää enemmän kuivaainetta kuin maidossa on, joten proteiinipitoisuus kasvaa.
Rasvan määrä vaikuttaa proteiinipitoisuuteen. Mitä enemmän tuotteessa on rasvaa, sitä vähemmän siinä on muita aineita, kuten proteiinia.
Myös rahkaan lisätty sokeri tai hillo pienentää proteiinin määrää, koska se laimentaa rahkaa.
Sokerirahkoja kohtuudella
Jos tykkää maustetuista rahkoista, on hyvä pitää mielessä, että välipalasta saa myös aimo annoksen sokeria. Vertailun runsassokerisimmassa rahkassa, Valion valkosuklaalimessä, on sokeria peräti 16 prosenttia.
Jos syö purkillisen kerralla, tulee samalla syöneeksi 32 grammaa sokeria eli noin 12 sokeripalaa. Se on saman verran kuin berliininmunkissa.
Sokeria syödessä nyrkkisääntönä voi pitää 10:tä prosenttia. Jos rahkassa on sitä vähemmän sokeria, sokerin määrä on vielä kohtuullisen rajoissa.
Maustamattomia rahkoja voi sokerin puolesta syödä huoletta. Niissä ei ole juurikaan lisättyä sokeria, vaan niiden hiilihydraatti on maidossa luonnostaan olevaa laktoosia eli maitosokeria.
Puhkala ei kammoksu maustettujenkaan rahkojen sokerimääriä.
”Ylimääräistä sokeria ei voi suositella kenellekään, mutta jos muuten syö sokeria kohtuudella, ei sokeripitoinenkaan rahka ole huono välipala silloin tällöin.”
Paljon liikkuvalle rahkan sokeri voi olla jopa hyödyllistä: se tehostaa proteiinin vaikutusta, koska lihakset tarvitsevat kehittyäkseen myös hiilihydraatteja.
Tämä koskee kuitenkin vain himoliikkujia, eikä maustettuihin rahkoihin lisättyä sokeria voi suositella heillekään. On paljon hyödyllisempää saada hiilihydraatit vaikka ruisleivästä tai marjoista kuin lisätystä sokerista.
”Vaikka sokerin saisikin kulutettua, hampaiden terveys kärsii”, Jatta Puhkala sanoo.
Rahka on hyvä välipala
Vaikka proteiinitankkaus on turhaa, on rahkalla selkeitä hyötyjä. Rahka on erinomainen välipala etenkin niille, jotka haluavat pitää huolta linjoistaan. Se täyttää nopeasti ja pitää näläntunteen poissa.
Perusrahkassa on vähän energiaa. Kaloreita tosin tulee lisää, jos rahkaan on lisätty kermaa tai sokeria.
Puhkala suosittelee treenaajille mieluummin rahkaa kuin proteiinipatukkaa.
”Rahka on proteiinpatukkaa luonnollisempi ja vähemmän jalostettu välipala, ja siinä on vähemmän lisäaineita.”
Toisaalta proteiinipatukka kulkee kätevästi laukussa. Rahkat ovat myös hyviä kalsiuminlähteitä, jos ei muuten syö säännöllisesti maitotuotteita.
Rahkan terveellisyys riippuu siitäkin, mitä sen kanssa syö. Kourallinen marjoja, pähkinöitä tai kaurahiutaleita tekee välipalasta maukkaamman ja ravitsevamman.
”Välipalarahkan kanssa voi syödä myös hedelmän tai leipäpalan, jotta kokonaisuus on tasapainoisempi”, Puhkala sanoo.
Klikkaamalla saat taulukon isommaksi.
Klikkaamalla saat taulukon isommaksi.
Lue myös: Proteiinia ei tarvitse tankata
Älä tankkaa turhaa proteiinia
Jos jokaisella aterialla kiinnittää huomiota proteiiniin ja lisää aina ruokaansa esimerkiksi rahkaa, pähkinöitä, siemeniä tai muita proteiininlähteitä, elimistö ei pysty hyödyntämään kaikkea proteiinia.
Näin vertailimme rahkat
Kaksi Marttaliiton edustajaa, Erja Pajari ja Ritva Ikonen, maistoivat Kuluttajan vertailun rahkat. Maistelu tehtiin sokkona, eli martat eivät tienneet, mitä rahkaa he kulloinkin arvioivat.
Maustamattomista rahkoista marttojen suosikit olivat samat: Danonen Vitaline Pro ja Lidlin Quark.
Kuntoilija, älä jätä hiilareita
Harrastatko säännöllisesti liikuntaa? Haluatko kasvattaa lihaksia? Usein kuntoilijat tankkaavat proteiineja ja välttelevät hiilihydraatteja. Siksi on erikoista, että monia proteiinipatukoita markkinoidaan vähähiilihydraattisuudella. Muotivillitykseen liittyy kuitenkin ristiriita.
Lihakset eivät pysty hyödyntämään proteiineja kuin tietyn määrän vuorokaudessa ja kerrallaan. Jos syö proteiineja enemmän kuin lihakset tarvitsevat ja hiilihydraatteja liian vähän, elimistö muokkaa tarvitsemansa hiilihydraatit proteiineista. Tuo proteiini menee ikään kuin hukkaan, koska keho ei pysty käyttämään sitä hyväkseen.
UKK-instituutin ravitsemusasiantuntijan Jatta Puhkalan mukaan ylimääräisestä proteiinista ei ole haittaa, muttei hyötyäkään. Toki liika proteiini lihottaa, jos sitä ei kuluta, kuten kaikki energia.
”Osa proteiinista kannattaa korvata hiilihydraateilla, joita saa esimerkiksi täysjyväviljaa sisältävästä puurosta, leivästä tai pastasta.”
Proteiini on lihasten rakennus- ja korjausaine. Hiilihydraatti on lihasten polttoaine. Jotta lihakset voivat kasvaa ja kehittyä, ne tarvitsevat kumpaakin.
Pari kertaa viikossa kuntoilevan ei tarvitse vaivata päätään proteiinitankkauksella, eikä myöskään hiilihydraattitankkauksella. Pitää kuntoilla rankasti ja lähes päivittäin, jotta tarvitsee lisäproteiinia.
Kestävyysurheilijat syövät hiilihydraatteja usein vähintään kolme kertaa enemmän kuin proteiineja saadakseen proteiineista täydellisen hyödyn. Voimaurheilijat tarvitsevat pari kertaa enemmän hiilihydraatteja kuin proteiineja.
Proteiini
rahka
ruokavalio
