Jos jokaisella aterialla kiinnittää huomiota proteiiniin ja lisää aina ruokaansa esimerkiksi rahkaa, pähkinöitä, siemeniä tai muita proteiininlähteitä, elimistö ei pysty hyödyntämään kaikkea proteiinia.

Kaksi Marttaliiton edustajaa, Erja Pajari ja Ritva Ikonen, maistoivat Kuluttajan vertailun rahkat. Maistelu tehtiin sokkona, eli martat eivät tienneet, mitä rahkaa he kulloinkin arvioivat.

Maustamattomista rahkoista marttojen suosikit olivat samat: Danonen Vitaline Pro ja Lidlin Quark.

Harrastatko säännöllisesti liikuntaa? Haluatko kasvattaa lihaksia? Usein kuntoilijat tankkaavat proteiineja ja välttelevät hiilihydraatteja. Siksi on erikoista, että monia proteiinipatukoita markkinoidaan vähähiilihydraattisuudella. Muotivillitykseen liittyy kuitenkin ristiriita.

Lihakset eivät pysty hyödyntämään proteiineja kuin tietyn määrän vuorokaudessa ja kerrallaan. Jos syö proteiineja enemmän kuin lihakset tarvitsevat ja hiilihydraatteja liian vähän, elimistö muokkaa tarvitsemansa hiilihydraatit proteiineista. Tuo proteiini menee ikään kuin hukkaan, koska keho ei pysty käyttämään sitä hyväkseen.

UKK-instituutin ravitsemusasiantuntijan Jatta Puhkalan mukaan ylimääräisestä proteiinista ei ole haittaa, muttei hyötyäkään. Toki liika proteiini lihottaa, jos sitä ei kuluta, kuten kaikki energia.

”Osa proteiinista kannattaa korvata hiilihydraateilla, joita saa esimerkiksi täysjyväviljaa sisältävästä puurosta, leivästä tai pastasta.”

Proteiini on lihasten rakennus- ja korjausaine. Hiilihydraatti on lihasten polttoaine. Jotta lihakset voivat kasvaa ja kehittyä, ne tarvitsevat kumpaakin.

Pari kertaa viikossa kuntoilevan ei tarvitse vaivata päätään proteiinitankkauksella, eikä myöskään hiilihydraattitankkauksella. Pitää kuntoilla rankasti ja lähes päivittäin, jotta tarvitsee lisäproteiinia.

Kestävyysurheilijat syövät hiilihydraatteja usein vähintään kolme kertaa enemmän kuin proteiineja saadakseen proteiineista täydellisen hyödyn. Voimaurheilijat tarvitsevat pari kertaa enemmän hiilihydraatteja kuin proteiineja.