Lihaopas ei kiellä lihansyöntiä – ja siihen on hyvä syy
Suomalaisten lihankulutus on kasvanut 2000-luvun aikana noin viidenneksen, mikä ei ole ympäristön kannalta hyvä asia. Vuonna 2015 suomalainen kulutti keskimäärin lähes 80 kiloa lihaa, kun vuonna 2000 määrä oli vajaat 70 kiloa. Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen tilastoista, ja liha on niissä laskettu luullisena lihana.
Ruuantuotanto vaikuttaa muun muassa ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, torjunta-aineiden käyttöön sekä rehevöitymiseen. Yksittäisen kuluttajan kannalta ruoka on ilmastovaikutuksiltaan yhtä suuressa roolissa kuin liikenne: se muodostaa noin viidenneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Muun muassa nämä seikat innoittivat Maailman luonnonsäätiö WWF:n kehittämään lihojen ympäristöystävällisyyttä arvioivan Lihaoppaan. Tiistaina julkaistuun oppaaseen on listattu, millaista naudan-, sian-, broilerin- ja lampaanlihaa sekä kanamunia, juustoa ja riistaa tulisi joko välttää tai käyttää harkiten tai kohtuudella.
Suosi luomua ja vastuullista soijaa
Naudanlihan osalta on syytä välttää Etelä-Amerikasta ja muista EU-maista tuotua lihaa. Harkiten tulisi käyttää Ruotsissa ja Suomessa tuotettua naudanlihaa. Kohtuudella voi käyttää luomulihaa ja luonnonlaidunlihaa. Muihin lihoihin verrattuna naudanliha aiheuttaa selkeästi eniten haitallisia ilmastovaikutuksia ja rehevöittää vesistöjä.
Sianlihan osalta kuluttajien kannattaa oppaan mukaan välttää muista EU-maista tuotua sekä Suomessa tuotettua sikaa. Harkiten voi käyttää ilman soijaa tai vastuullisella soijalla tuotettua sianlihaa. Kohtuudella voi syödä luomusikaa.
Broilerille syötetään usein vielä enemmän soijaa kuin sialle. Se on osasyynä siihen, miksi kuluttajien pitäisi Lihaoppaan mukaan välttää Brasiliasta, Thaimaasta ja muista EU-maista tuotua broileria sekä suomalaista broileria. Harkiten voi käyttää Ruotsissa tuotettua sekä Suomessa ilman soijaa tai vastuullisella soijalla tuotettua broileria. Kohtuudella voi syödä luomubroileria.
Lampaanlihan osalta kuluttajien tulisi välttää Uudesta-Seelannista tuotua lammasta. Harkiten voi syödä Suomessa tuotettua lammasta ja kohtuudella luomulammasta sekä luonnonlaidunlammasta.
Kananmunista ulko-, lattia- ja virikekanaloiden munat pitäisi jättää kaupassa hyllyyn, sillä ne ovat vältettävien listalla. Kohtuudella voi syödä Suomessa ilman soijaa tai vastuullisella soijalla tuotettuja kananmunia sekä luomumunia.
Juuston ystävien pitäisi välttää muista EU-maista tuotua juustoa ja käyttää harkiten Ruotsissa ja Suomessa tuotettua juustoa. Luomujuustoa voi syödä kohtuudella. Lehmänmaidosta tehdyn juuston tuotanto liittyy osittain naudanlihantuotantoon, joten myös niiden ympäristövaikutukset liittyvät toisiinsa.
Riistaa voi syödä kohtuudella. Riistaan lasketaan Lihaoppaassa kuuluvaksi kotimaiset hirvieläimet hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris.
Lihaa suositellaan korvattavaksi kasviproteiinilla, kuten luomupalkokasveilla, palkokasveilla ja soijatuotteilla.
”Emme halua luoda vastakkainasettelua”
Lihaopas on jatkumoa noin yhdeksän vuotta sitten julkaistulle Kalaoppaalle sekä noin neljä vuotta sitten julkaistulle Ruokaoppaalle. WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen arvioi, että yli puolet suomalaisista tuntee Kalaoppaan ja noin neljännes suomalaisista on käyttänyt sitä apuna valinnoissaan.
”Kalaoppaalla on ollut iso vaikutus kalakauppaan, lainsäädäntöön ja hallintoon. Itämeren lohikanta on elpynyt, kun lohikiintiöt ja -kalastus ovat vähentyneet osittain kalaoppaan ansiosta. Vaellussiialla on uusi hoito-ohjelma. Eksoottiset kalalajit ovat vähentyneet dramaattisesti”, Luukkonen listaa.
Samanlaista nostetta toivotaan Lihaoppaalle. Toiveena on, että suomalaiset söisivät Lihaoppaan avulla vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Lihansyöntiä ei kuitenkaan haluttu kieltää kokonaan – miksi?
”Emme halua luoda vastakkainasettelua. Siksi viesti ei ole, että älä syö lihaa, vaan syö sitä vähemmän, ympäristön kannalta parempaa ja kuluta enemmän kasviksia. Toivomme, että kaikki ihan tavalliset lihansyöjät lähtisivät tähän mukaan”, Luukkonen sanoo.
Kuluttaja saattaa Luukkosen mukaan yllättyä esimerkiksi siitä, että kotimainen sika ja broileri ovat vältettävien lihojen listalla. ”Kuluttajien voi olla vaikea hahmottaa sitä, että soijalla ruokitaan kotimaista sikaa ja broileria, ja Etelä-Amerikan sademetsiä kaatuu soijaviljelmien takia”, Luukkonen sanoo. Soijantuotanto on keskeinen metsäkadon aiheuttaja myös Aasiassa ja Afrikassa.
Kotimaisen maatalouden edustajat ovat kritisoineet vältettäväksi luokittelua sen vuoksi, ettei soijan osuus sian ja broilerin rehusta ole kovinkaan suuri. Luukkosen mukaan tämä on vain hyvä asia. ”Sittenhän sen pitäisi olla vielä helpompaa siirtyä käyttämään rehuna muuta kuin soijaa tai käyttää rehussa pelkästään vastuullisesti tuotettua soijaa.”
WWF kampanjoi soijan vähentämiseksi niin kutsutulla soijasitoumuksella. Sen tavoitteena on saada soijan käyttö vastuulliseksi vuoteen 2020 mennessä. Sitoumuksessa on tällä hetkellä mukana kuusi kaupan alan ja elintarvikealan yritystä: HKScan Finland, Kesko, Arla Suomi, Unilever Finland, Norvida ja Fazer.
Ilmasto
liha
Lihaopas
WWF
Ympäristö
