Kuluttaja 6/2023 on ilmestynyt: artikkeleissa kaurajuomavertailu, kodin ilmanlaatuopas ja kallistuvat elinkustannukset
Kuluttajan tuoreimmassa numerossa kerromme, mitkä kaurajuomat ovat terveellisimpiä, miten kodin ilmanlaatuongelmia voi selvittää ja miten kotitaloudet voivat varautua nouseviin elinkustannuksiin.
Vertailussa 34 kaurajuomaa: osassa runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, osa on ravitsemuksellisesti kehnoja
Kaurajuomavalinnalla on merkitystä, etenkin siinä tapauksessa, että nauttii juomaa päivittäin runsaasti. Kuluttaja vertasi 22 maustamattoman kaurajuoman ja 12 kahviin tarkoitetun kaurajuoman terveellisyyttä, pakkausmerkintöjä ja alkuperä- sekä valmistusmaata.
Vertailussa on vähintään valtaosa Suomessa elokuussa myynnissä olleista kaurajuomista.
Kaurajuomissa on hyvin vähän suolaa ja terveydelle haitallista tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, jotka ovat keskeisimmät ongelmat suomalaisten ravitsemuksessa. Useimpiin kaurajuomiin on kuitenkin lisätty ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita, joiden saanti muusta ravinnosta on monilla liian vähäistä. Siksi vertailussa painotettiin eniten lisättyjä vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita.
Litran purkissa myytävien maustamattomien kaurajuomien vertailun parhaaksi osoittautuu tuote, jossa on runsaasti kauraa ja johon on lisätty kalsiumia ja jodia. Myös vertailun parhaassa kahvin sekaan tarkoitetussa kaurajuomassa on paljon näitä ja monia muita ravintoaineita. Huonoille pisteille vertailussa jää peräti neljä tuotetta, jotka eivät vastaa ravitsemuksellisesti muita vertailun tuotteita.
Kaikille ihmisille vertailun voittajat eivät kuitenkaan ole parhaita valintoja. Niihin ei esimerkiksi ole lainkaan lisätty foolihappoa, joka on tärkeää heille, jotka eivät syö riittävästi täysjyväviljatuotteita, kasviksia tai marjoja. Niissä ei myöskään ole eniten B12-vitamiinia, D-vitamiinia eikä kuitua. Kaurajuomavalinta kannattaakin tehdä oman ruokavalion ja terveydentilan perusteella. Esimerkiksi vegaaniruokavaliota noudattavat eivät saa ravinnosta lainkaan hermostolle ja muistille tärkeää B12-vitamiinia, joten heille B12:lla terästetyt elintarvikkeet ovat erittäin tärkeitä.
Lue Kuluttajan vertailusta, missä kaurajuomassa on eniten esimerkiksi kuitua, D-vitamiinia, foolihappoa ja kalsiumia!
Kuluttajan opas kodin ilmanlaatuongelmien selvittämiseen
Huonon sisäilman laadun tunnistaa yleensä jatkuvasta oudosta hajusta, mutta on myös epäpuhtauksia, joita ei voida havaita aistinvaraisesti. Myös ilman lämpötilalla ja kosteudella on iso vaikutus sisäilman laatuun.
Kuluttaja selvitti huonon sisäilman syitä, vastuita ja toimenpiteitä, joilla tilannetta voi korjata. Usein huonon sisäilman laadun taustalla on vain puutteellinen tai toimimaton ilmanvaihto, ei esimerkiksi kosteus- tai homevaurio. Sisäilman laadun parantaminen ei siis automaattisesti tarkoita kallista rakenteiden saneerausta, vaan jo ilmanvaihdon huolto voi riittää.
Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon huoneilman tulisi pysyä lämmityskauden ulkopuolella eli kesäaikaan 18–32 asteen rajoissa. Mitä tahansa poikkeamaa ei tarvitse sietää – ainakaan periaatteessa. Käytännössä vastuukysymys ei ole yksiselitteinen, jos esimerkiksi 32 asteen toimenpiderajan ylittäminen johtuu helteistä.
Tukala ilma voi johtua myös ilman kosteudesta, sillä korkea ilman kosteus haittaa hien haihtumista iholta. Liialliselle huoneilman kosteusprosentille ei ole olemassa yksiselitteistä raja-arvoa. Kosteus ei kuitenkaan saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteille, laitteille tai niiden pinnoille mikrobikasvun riskin.
Asukkaan tulisi esimerkiksi pitää päiväsaikaan auringon puoleiset sälekaihtimet kiinni ja ajoittaa tuuletus yöhön. Taloyhtiössä puolestaan on tarpeen pohtia ilmanvaihdon käyttöaikoja ja aurinkosuojauskeinoja, kuten suojaavia kalvoja ikkunoihin tai markiiseja.
Jos asunnossa on toimenpiteistä huolimatta jatkuvasti liian kuuma tai kylmä, voi viime kädessä olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.
Lue Kuluttajan artikkelista, millä 5 toimenpiteellä selvität kodin ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmat!
Kallistuvat elinkustannukset – millainen syksy ja talvi on edessä, ja miten rahat saa riittämään.
Moni kotitalous on nyt taloudellisesti ahtaalla. Lainojen kohonneet korot, kasvaneet välttämättömät elinkustannukset ja energiakriisin vaikutukset ovat osuneet niin pienituloisiin kuin keskituloisiinkin suomalaisiin.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotitalouden kulutusmenot kasvoivat viime vuonna nykyisillä hinnoilla tarkasteltuna keskimäärin 7,1 prosenttia, ja tänä vuonna kasvu on edelleen jatkunut.
Kuluttaja selvitti, miltä syksy ja talvi näyttävät pakollisten elinkustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi korot voivat vielä jatkaa nousuaan, ja siihen on syytä varautua. Kerromme myös, miten koronnousu erilaisilla lainamäärillä konkreettisesti vaikuttaa. Kasvavat kulut vaikuttavat myös vuokriin, vaikkakin hiukan viiveellä.
Jos kuluttajan oma talous menee ahtaalle, on hyvä hakea apua mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään. Kuluttajan jutusta, selviää, mistä apua saa, ja miten syksyyn ja talveen voi varautua ennakolta.
Tutustu lehteen ennen tilausta lukemalla tämä lehti digitaalisena irtonumerona. Voit myös tilata painetun lehden irtonumeron kotiisi, jos perinteinen lukukokemus on enemmän mieleesi.
elinkustannukset
ilmanlaatu
ilmanlaatuongelma
kallistuvat elinkustannukset
kaurajuomat
