Paljonko pikamuoti haittaa ympäristöä? Selvitimme pikamuodin taustat
Halpavaatebisnes on kestämätöntä, ja muotijätit tietävät sen. Muutosta on ilmassa, mutta sitä ennen uusien vaatteiden tuuttaus markkinoille näyttää vain kiihtyvän.
Vuosi sitten vaatteiden ostajia villitsivät puolalaisen vaateyhtiön LPP Groupin viisi pikamuotiliikettä, jotka se avasi kauppakeskus Triplaan Helsinkiin. Valmistajan brändejä ovat Reserved, Mohito, House, Cropp ja Sinsay. Huomiota herätti tieto siitä, että mallistot vaihtuvat kahden viikon välein.
Tätä on pikamuoti. Uutuuksia tuodaan tarjolle huimaan tahtiin. Hinnat ovat halpoja ja katteet pieniä. Tuotot syntyvät isoista myyntimääristä.
Vuosittainen vaatemyynti maailmassa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yksin H&M:llä oli toissa vuonna 800 miljoonaa asiakastapahtumaa maailmassa, eli kassa kilahti 25 kertaa vuoden joka ikinen sekunti.
Pikamuoti ei ole uusi ilmiö. Kuluttajassa käsiteltiin muotiketjujen tiheästi vaihtuvia mallistoja jo vuonna 2007, mutta tahti on kiihtynyt tuostakin ajasta hurjasti. Eurooppalaiset vaateketjut tuottivat vielä vuonna 2000 keskimäärin kaksi mallistoa vuodessa, vuonna 2011 jo viisi.
Konsulttiyhtiö McKinseyn 2016 julkaiseman artikkelin mukaan espanjalaisella Zaralla on vuodessa 24 mallistoa ja ruotsalaisella H&M:llä 12–16, joita se päivittää viikoittain. H&M kommentoi Kuluttajalle, että yritys ei määrittele tarjontaansa mallistojen määrinä, ja Zaran omistava Inditex ei vastannut kysymykseen.
”Vanhan maailman ajatus oli pitkälti tarvelähtöinen: mallistot vaihtuvat, kun vuodenajat vaihtuvat. Mallistojen vaihtuminen kahden viikon välein taas perustuu halun herättämiseen ja haluamisen hyväksikäyttöön”, sanoo Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.
ekologinen
ekologinen vaate
ekologisuus
pikamuoti
pikamuotiliike
pikamuotiliikkeet
vaate
Vaatekauppa
Vaateketju
vaatteet
