Turkista myydään tekstiilinä – ”Kuluttajan on mahdotonta tietää”
Kaupassa myytävä turkissomisteinen vaate saattaa sisältää aitoa turkista, vaikka pesulapusta ei löydy turkiksesta mainintaa. Tämä selviää Eläinsuojeluliitto Animalian selvityksestä, jossa tutkittiin Suomessa myytäviä tekstiilituotteita.
”Tällä hetkellä kuluttajan on mahdotonta tietää, sisältääkö hänen ostamansa tuote aitoa turkista. Kaikkein varmin keino on jättää turkissomisteiset tuotteet ostamatta kokonaan”, toteaa Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.
Animalia tutki selvityksessään 61:tä Suomessa myytävää tekstiilituotetta. Loppuvuodesta 2016 tehty selvitys tehtiin viidessä kaupungissa yhteensä 23 eri liikkeessä. Animalian mukaan kaikissa 61 vaatteessa oli aito turkissomiste, mutta kaksi kolmasosaa ei kertonut sitä merkinnöissään. Puutteellisesti merkittyjä tuotteita löytyi sekä edullisista että kalliista vaatteista.
Turkiksen aitous arvioitiin kaupoissa paikan päällä tutkimalla muun muassa karvojen muotoa, karkeutta ja rakennetta. Neljä tuotetta tutkittiin tarkemmin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Tuotteiden merkinnöissä viitattiin eri tekstiilikuituihin, mutta kaikki neljä tuotetta sisälsivät aitoa turkista.
Turkisreunaisella hupulla varustettu takki sisälsi museon tutkimusten mukaan aitoa supikoiran tai koiran turkista. Turkistupsulliset neulepipot sen sijaan sisälsivät aitoa siniketun tai hopeaketun turkista. Turkisreunaisella hupulla varustettu villatakki sisälsi aitoa kanin tai jäniksen turkista.
Alle 20 prosenttia turkista sisältävissä tekstiilituotteissa pitää lain mukaan olla merkintä, että ”sisältää muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia”. EU:n tekstiiliasetuksen 12. artikla on ollut voimassa vuodesta 2012 lähtien. Se koskee EU-alueelle tuotuja ja siellä valmistettuja tekstiilituotteita. Valvonta on kuitenkin heikkoa.
”Kuluttaja voi luulla ostavansa esimerkiksi tekoturkissomisteisen takin, mutta tulee tahtomattaan tukeneeksi turkisbisnestä. Sama tilanne on myös muualla Euroopassa”, Uotila toteaa.
Uotilan mukaan ongelma on myös laajempi, sillä yli 20 prosenttia turkista sisältäviä tekstiilejä ei tarvitse merkitä lainkaan. ”Eli esimerkiksi kokoturkit jäävät tämän merkinnän ulkopuolelle, samoin kuin vaatteet, joissa turkissomisteen osuus on yli 20 prosenttia vaatteesta. Tekstiiliksi ei myöskään lasketa kenkiä, laukkuja tai muita asusteita. Näissä ei tarvitse olla merkintää, vaikka niissä olisi aitoa turkista”, Uotila sanoo.
Uotilan mukaan valvontaa pitäisi kiristää ja EU-lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että merkinnät vaatteissa vastaisivat paremmin tuotteen koostumusta.
Animalia
EU
Luonnontieteellinen keskusmuseo
tekoturkis
tekstiili
tekstiiliteollisuus
turkis
Turkki
vaate
