Oletko ”potentiaalinen asiakas” vai ”tärkeä”? Bonuskorttien keräämien tietojen tarkoitus on saada sinut ostamaan lisää
S-ryhmä, Kesko ja Lidl keräävät tarkkoja tietoja miljoonien suomalaisten ostoksista. Selvitimme, miten tietoja käytetään.
Kun vilauttaa kaupan kassalla kanta-asiakaskorttia, voi saada ostoksistaan alennusta tai rahanarvoisia bonuksia. Vastineeksi tulee antaneeksi itsestään tietoja, joista kertyy vuosien saatossa hämmästyttävän laaja aineisto.
S-etukortti löytyy neljältä miljoonalta suomalaiselta, Plussa-kortti 3,4 miljoonalta. Lidl Plus -etuohjelman jäsenmäärä on noin 2 miljoonaa. Se tarkoittaa, että kolme kaupparyhmää pitää hallussaan varsin yksityiskohtaisia tietoja siitä, missä valtaosa suomalaisista liikkuu ja asioi.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan jokaisella on oikeus tietää, mitä tietoja hänestä tallennetaan ja miksi.
Omasta lompakostani löytyvät sekä S- että K-ryhmien etukortit, ja olen molempien pitkäaikainen käyttäjä. Tätä kirjoitusta varten pyysin kahdelta kaupparyhmältä raportit minua koskevista henkilötiedoista.
Lidlin kanta-asiakkuutta minulla ei ole, mutta lähetin kaikille kolmelle kaupparyhmälle kysymyksiä niiden tallentamista henkilötiedoista yleisellä tasolla.
Satojen sivujen aineisto
Tietojen saaminen on tehty onneksi helpoksi ja onnistuu kirjautumalla kaupparyhmien verkkopalveluihin. Lähetän Keskolle toimenpidepyynnön ja saan alle tunnissa vastauksen, että raportti on ladattavissa.
Jo sivumäärä kertoo, että Kesko tietää minusta paljon. PDF-tiedostossa on 317 sivua. Siitä suurin osa, lähes 200 sivua, on listausta tekemistäni ostoksista.
asiakkaiden profilointi
Bonus
bonusohjema
kanta-asiakaskortti
kanta-asiakkuus
Kesko
kulutustottumukset
Lidl
S-ryhmä
SOK
tietojen keruu
