Kuluttaja 5/2023 on ilmestynyt: testeissä jääkaapit, liesituulettimelliset induktiotasot ja ladattavat hybridiautot
Kuluttajan tuorein numero on ilmestynyt. Tässä numerossa olemme testanneet jääkaapit, liesituulettimella varustetut induktiotasot ja lataushybridit.
Testissä 17 täyskorkeaa jääkaappia: suorituskyvyssä ja sähkönkulutuksessa suuria eroja
Kuluttaja testasi 10 vapaasti seisovaa ja 7 kalusteasenteista jääkaappia. Täyskorkeiden jääkaappien vetoisuus on noin 300–400 litraa, joten ne sopivat suuremmallekin perheelle.
Jääkaapit testattiin sekä 10 että 20 asteen huonelämpötilassa. Suurin osa niistä pärjäsi hyvin alhaisemmassa huonelämpötilassa, mutta huonelämpötilan noustessa jäähdytysteho heikkeni. Normaalissa 20 asteen huonelämpötilassa vain harva jääkaappi yltää hyvään testitulokseen. Ainoastaan vapaasti seisovien jääkaappien kärkikaksikko pystyy pitämään ruoan lämpötilan riittävän alhaisena valmistajan suositusasetuksilla.
Laitteiden käyttömukavuudessa ja melutasossa ei ole juuri eroja, mutta sähkönkulutuksessa eroa on sitäkin enemmän. Testin vähävirtaisimmat jääkaapit pärjäävät noin 60–70 kilowattitunnin vuosikulutuksella, siinä missä toisessa ääripäässä kolme kalusteasenteista laitetta kuluttavat sähköä vuositasolla peräti noin 110–165 kilowattituntia.
Vapaasti seisovien jääkaappien ilmoitetut tilavuudet ovat suurempia kuin kalusteasenteisten. Valmistajien ilmoittamat tilavuudet eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Valmistajat ilmoittavat jääkaappien tilavuudet selvästi yläkanttiin, sillä laboratorion mittaamat tilavuudet ovat jopa 50–100 litraa alhaisempia kuin valmistajien ilmoittamat.
Tutustu Kuluttajan jääkaappitestiin tästä!
Testissä liesituulettimella varustetut induktiotasot: ongelmia lämpöturvallisuudessa – Ikean ohjauspaneeli kuumenee yli 80-asteiseksi
Liesituulettimella varustettu induktiotaso on tilaa säästävä, moderni keittiöväline. Useimmat Kuluttajan testaamat laitteet voi asentaa sekä huoneilmaan palauttavana että hormiin poistavana.
Testin laitteet ovat kalliita: halvinkin maksaa lähes 1 700 euroa ja kallein lähes 5 000 euroa. Erillisen induktiotason ja liesituulettimen voi saada selvästi halvemmalla.
Liesitasoina useimmat testin laitteet ovat vähintään hyviä, mutta suorituskyvyssä on silti olennaisia eroja. Erot tulevat esiin etenkin silloin, kun liesitasolla kuumennetaan yhtä aikaa monia ruokia. Kun kolmella levyllä kuumennettiin vettä ja yhdellä öljyä, nopeimmat kuumensivat öljyn 180 asteeseen vain 10 minuutissa. Hitaimmilta meni tähän yli 25 minuuttia. Myös ruskistumisen tasaisuudessa on suuria eroja.
Vielä suuremmat erot löytyvät liesituulettimen tehokkuudesta. Useimpien liesituuletin yltää erittäin hyvään arvosanaan, mutta jotkut laitteet suodattavat rasvaa selvästi muita huonommin. Poistoilmahormiin asennettavista malleista testissä mitattiin myös höyrynpoistokyky. Yksi laite pystyi poistamaan vain 19 prosenttia vesihöyrystä.
Eniten petrattavaa testin laitteilla on kuitenkin turvallisuudessa. Yksikään liesitaso ei selvinnyt tiukasta turvallisuustestistä puhtain paperein. Bosch PVQ795F25E:n ja Siemens ED777FQ25E:n turvallisuusarvosana jää peräti huonoksi. Niiden keittoalueiden välinen pinta kuumeni käytössä peräti 90-asteiseksi.
Ikea Fördelaktig 405.158.65:lla kuumenemisongelma koskee ohjauspaneelia, jota käytetään lieden lämpötilan säätämiseen. Pahimmillaan ohjauspaneeli kuumeni 82-asteiseksi. Myös lieden kehys kuumeni 85-asteiseksi. Bora X Puren kehys kuumeni tätäkin enemmän, 93-asteiseksi.
Kaikki liedet eivät sammuta virtaa, jos vesi kiehuu yli. Lue testistä, missä laitteissa ylikiehumistunnistus ei toimi, ja miten laitteet pärjäsivät esimerkiksi käyttömukavuudessa, sähkönkulutuksessa ja melussa.
Testissä 28 lataushybridiä: taloudellisuudessa, hankintahinnassa ja sähköisessä toimintamatkassa selviä eroja
Lataushybridiauton ostaminen kannattaa erityisesti silloin, kun arkiajot mahtuvat pääosin auton sähköisen kantaman puitteisiin. Kuluttajan lataushybriditestin pisin sähköinen toimintasäde on peräti 84 kilometriä eli selvästi enemmän kuin useimpien ihmisten päiväajot.
Testi tehtiin kesälämpötiloissa. Talvella lämmitys haukkaa sähköisestä kantamasta vähintään parikymmentä prosenttia.
Pitkien matkojen taittaminen on kuitenkin vaivatonta bensiinillä, ja lataushybrideissä on runsaammin valinnanvaraa kuin täyssähköisissä autoissa. Esimerkiksi farmarimalleja on tarjolla lukuisilta valmistajilta, kun sähköautoissa niitä ei ole käytännössä lainkaan.
Isojen lataushybridien huono puoli on bensankulutus, kun akku on tyhjä. Joukon suurimmat kulutuslukemat tyhjällä akulla mitattiin järkälemäisistä katumaastureista: noin 8,5 litraa sadalla kilometrillä. Kulutus on kova, kun sitä vertaa joukon piheimpiin autoihin. Isojen perheautojen ryhmän pihein auto kuluttaa satasella peräti 2,5 litraa eli liki kolmanneksen vähemmän.
Käytännössä lataushybridin kulutus muodostuu kuitenkin yhdistelmästä sähkö- ja polttomoottoriajoa. Testistä löytyy useita hyviä valintoja erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi perheautokoon Testivoittaja on monin tavoin mainio auto, mutta sähköisessä toimintamatkassa se on koko joukon heikoin. Hyvä ostos -merkinnän saanut auto on huomattavasti edullisempi ja taloudellisempi sekä maantiellä että kaupungissa. Myös isojen autojen joukosta löytyy niin sanottu järkivalinta, jossa tilojen, taloudellisuuden ja hankintahinnan suhde on lyömätön.
Tämä artikkeli viittaa aiempaan testijulkaisuun ja tiedot eivät ole välttämättä ajantasaisia. Tutustu päivitettyyn testiin täällä.
Tutustu lehteen ennen tilausta lukemalla tämä lehti digitaalisena irtonumerona. Voit myös tilata painetun lehden irtonumeron kotiisi, jos perinteinen lukukokemus on enemmän mieleesi.
autotesti
induktiotaso
jääkaappi
jääkaappitesti
lataushybridit
liesituuletin
