Halpaa ruokaa punalaputettuna alennusmyynnistä? Hävikki vähenee

Julkaistu: 31.08.2022

8 min

Kirjoittaja: Emma Nikander

Kuvat: Katja Tähjä

Ruokakauppaketjut ovat onnistuneet vähentämään hävikkiä esimerkiksi ennakoivilla tilausjärjestelmillä ja hinnanalennuksilla. Punalaputetut tuotteet viedään hyllystä vikkelästi.

Punainen alelappu leipäpussin tai jogurttipurkin kyljessä on iloinen yllätys: mikäpä sen parempaa, kuin löytää edullista välipalaa tai lempileipää hätävaraksi pakastimeen. Myös maapallo kiittää. Näiden lappujen avulla nimittäin pelastetaan vuosittain miljoonia kiloja ruokaa, joka muuten päätyisi hävikiksi.

Tällaisille pelastustoimille on tarvetta. Suomalaisessa ruokaketjussa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Tästä ruokakauppojen osuus on noin 16 prosenttia, ja se tekee suunnilleen 10 kiloa jokaista suomalaista kohti. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen vuonna 2021 tekemästä selvityksestä. Eniten ruokahävikkiä ruokakaupoissa syntyy tuoreista leipä- ja leipomotuotteista sekä hedelmä- ja vihannesosaston antimista.

Se, miten hävikkiin kaupan alalla suhtaudutaan, on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut täysin, sanoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske. ”Asiat on viimeisen päälle mietitty, ja kaikki kivet käännetään. Kalliin ja tärkeän raaka-aineen ei haluta menevän hukkaan.”

Hävikkiä syntyykin ruokakaupoissa koko ajan vähemmän. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan kaupan ruokahävikin määrä painoperusteisesti laskettuna on vähentynyt vuoden 2018 noin 1,6 prosentista vuoden 2020 noin 1,3 prosenttiin.

Myös kuluttaja voi vaikuttaa hävikin määrään. On hyvä muistaa, että suurin osa hävikistä syntyy vasta, kun ruoka on kannettu kaupasta kotiin.

”Kauppa ja kuluttaja voivat vaikuttaa hävikkiin samalla tavalla: suunnittelulla ja ennustamisella. Olennaista on, että ostetaan tarpeeseen, säilytetään tuotteet oikeassa lämpötilassa ja hyödynnetään ruoka ajallaan”, sanoo S-ryhmän vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki.

Ruokakaappia kolutessa on hyvä muistaa, että viimeinen käyttöpäivä on valmistajan määrittämä, herkästi pilaantuvassa tuotteessa oleva päivä, jolloin tuote on viimeistään käytettävä. Parasta ennen -merkintä taas osoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, ja tuote on monesti sen jälkeen vielä käyttökelpoinen.

”Katso, haista ja maista tuotetta ennen kuin heität pois. Omiin aisteihin kannattaa luottaa”, sanoo Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg.