Tabletit vertailussa: Acer vastuullisin, Google huonoin

Samsungin työoloissa on ongelmia, mutta yhtiö sentään päästi tutkijat tehtaalleen. Yksikään muu tablettivalmistaja ei päästänyt.

Tablettitietokoneita on ihanan helppo käyttää. Yhtä helppoa ei ole päästä tarkastelemaan laitteiden tuotanto-oloja.

Tutkimme 10:n Suomessa myytävän tablettimerkin vastuullisuutta. Tutkimus tehtiin kuluttajajärjestöjen kansainvälisenä yhteistyönä.

Elektroniikan vastuullisuuden penkominen on vaikeaa. Laitteiden tuotantoketjut ovat pitkiä ja mutkikkaita. Kun yksi asia näyttää olevan kohdallaan, toinen onkin aivan pielessä.

Taiwanilainen Acer on tutkimuksemme perusteella vastuullisin tabletinvalmistaja. Acer valmistaa Iconia- ja Aspire-tabletteja.

Acer esimerkiksi tarkastaa tehtaitaan säännöllisesti, selvittää raaka-aineiden alkuperää ja kouluttaa työntekijöitään. Avoimuudesta Aceria ei voi kuitenkaan kehua. Yritys ei päästänyt tutkimuksen tekijöitä tehtaalleen, kuten eivät useimmat muutkaan tutkitut yhtiöt.

Ainoastaan yksi yhtiö, Galaxy-tableteistaan tunnettu Samsung, avasi tehtaansa ovet tutkijoille ja tarjosi tietoa ja haastattelumahdollisuuksia. Kaikki se, mitä paljastui, ei kuitenkaan mairittele yhtiötä.

Google ei vastannut kysymyksiin

Samsungin Etelä-Koreassa sijaitsevalla tehtaalla asiat ovat pintapuolisesti hyvin. Palkkaa maksetaan 20–25 prosenttia Etelä-Korean minimipalkkaa enemmän, ja työntekijöille tarjotaan terveydenhuoltoa sekä työpaikkaliikuntaa.

Sen sijaan työntekijöiden järjestäytymisoikeutta rajoitetaan – jopa voimakeinoin.

Käynti tehtaalla paljasti, että vertailussa hyvin pärjännyt Samsung polkee työntekijöiden oikeuksia.

Onko tablettibrändien eettisyydessä siis eroja? On. Löytyykö puhtoista pulmusta? Ei. Vain vertailun hännänhuippu on selvä: se on hakukoneyhtiö Google, jolla on oma tablettimerkki Nexus.

Yhtiöt eivät päästäneet tehtaille

Google ei vastannut tutkijoiden lähettämään kyselyyn lainkaan, eikä sen vastuullisuudesta muutenkaan juuri löytynyt tietoa. Google tosin valmistuttaa tablettinsa Asuksella, joten Asuksen tulokset pätevät ainakin osittain myös Googleen.

Niin ikään Xperia-tablettia valmistava Sony ei vakuuttanut vastuullisuudellaan. Myöskään Apple ja Hewlett-Packard eivät vastanneet kyselyyn, mutta viittasivat julkisiin tietolähteisiin, joista löytyi kohtalaisen paljon tietoa.

Positiiviset raportit eivät kuitenkaan takaa, ettei ongelmia esiintyisi. Yritykset jättivät asiakkaansa monia vastauksia vaille, kun ne eivät päästäneet tutkijoita tehtaille. Kieltoa perusteltiin muun muassa tehdastarkastusten suurella määrällä ja liikesalaisuuksilla.

Jotkut yhtiöistä olisivat sallineet vierailun, jos tutkijat olisivat allekirjoittaneet tiukan salassapitosopimuksen. Siihen ei suostuttu.

Toistaiseksi vain harvat yhtiöt kertovat avoimesti alihankintaketjuistaan. HP ja Apple julkaisevat kokoonpanotehtaidensa ja lähes kaikkien komponentti- ja raaka-ainetoimittajiensa nimet ja osoitteet. Näin pitäisi kaikkien vastuullisuuteen pyrkivien valmistajien toimia.

Pakkotyötä ja lapsityövoimaa

Tablettimarkkinoilla käydään pudotuspeliä, jossa kaksi jättiä, Apple ja Samsung, haukkaavat yhä suuremman osan tuotoista.

Voittomarginaalit ovat suuret: Applen iPadin valmistuskustannukset ovat noin 40 prosenttia kuluttajan maksamasta hinnasta, ja kokoamistyön hinta on siitä vaivaiset pari prosenttia.

Voittoja tahkotaankin pitkälti työntekijöiden selkänahasta. Elektroniikkateollisuudessa teetetään runsaasti ylitöitä ja maksetaan monin paikoin elämiseen riittämättömiä palkkoja.

Tablettien tuotannosta on paljastunut myös lapsityövoiman käyttöä. Viimeksi kesällä kansalaisjärjestö China Labor Watch raportoi, että Samsungin ja Lenovon tabletteja valmistavalla kiinalaistehtaalla oli töissä useita alle 16-vuotiaita, jotka tekivät 11-tuntisia päiviä ilman työsopimusta.

Samsung päätti ensin vetää tuotantonsa tehtaasta, mutta tyytyi sitten vain vähentämään kolmanneksen tilauksistaan.

Työntekijöiden oikeuksia valvova Verité-järjestö puolestaan raportoi viime syyskuussa, että kolmannes Malesian elektroniikkateollisuudessa puurtavista siirtotyöläisistä tekee pakkotyötä.

Suurilla yhtiöillä, kuten Samsungilla, Applella ja Sonylla, on alihankkijatehtaita myös Malesiassa.

Työnantaja ottaa usein siirtotyöläisten passit pois. He saavat paiskia jopa vuoden töitä palkatta maksaakseen rekrytointimaksut, jotka on peritty työnsaannin ehtona.

Epäilyttävät arvometallit

Tablettien sisällä oleva perusrakenne eli piirilevy sisältää satoja osia, jotka on hankittu eri puolilta maailmaa. Ennen kuin laite kootaan, se on voinut käydä läpi 7–8 tuotantoporrasta.

Jos yritykset eivät pysty valvomaan edes kokoonpanotehtaita, ei ole ihme, että tuotantoketjun alkupäästä tiedetään vielä vähemmän.

Ketjun alkupää sijaitsee kaivoksilla, joilla louhitaan tableteissa käytettäviä metalleja. Moni kaivos sijaitsee poliittisesti epävakaissa maissa. Muun muassa elintasoltaan köyhässä mutta luonnonvaroiltaan rikkaassa Kongossa kaivostoimintaan liittyy riistoa, ihmisoikeusloukkauksia ja verisiä taisteluita esiintymien hallinnasta.

Jotkut tablettivalmistaja HP:n alihankkijoista ovat myöntäneet hankkivansa kultaa jopa Pohjois-Korean diktatuurista.

EU:n komissio on laatinut yhtiöille vapaaehtoisia ohjeita konfliktimineraalien välttämiseksi, mutta järjestöt vaativat EU:lta sitovia lakeja.

Elektroniikkateollisuus valvoo myös itse itseään. Alan järjestö EICC tarkastaa metallinsulattamoita, joiden kautta raaka-aineet päätyvät elektroniikan tuotantoon. Enemmistö tablettifirmoista on myös sitoutunut välttämään konfliktimineraaleja.

Tutkittaessa paljastuu silti ikäviä totuuksia. Viime vuonna Samsungin teettämissä tarkastuksissa selvisi, että sen alihankkijoille tulee epävakaista oloista peräisin olevia konfliktimineraaleja 601:sta eri sulattamosta.

Tablettia on vaikea korjata

Tabletin suurin ympäristökuorma syntyy metallien louhinnasta. Raaka-aineita kuluu paljon, koska laitteiden elinikä on lyhyt.

Tutkimuksessa yritysten ympäristövastuuta arvioitiin selvittämällä, mistä yhtiö hankkii raaka-aineita ja osia, miten se ohjeistaa alihankkijoitaan ja miten se pyrkii pidentämään laitteiden elinikää.

Parhaiten ympäristöä suojelevat Acer ja Lenovo, jotka pyrkivät sekä tuotannon ympäristökuorman pienentämiseen että laitteiden eliniän pidentämiseen. Myös Asus, Apple ja Samsung ovat tehneet kohtalaisen paljon ympäristön hyväksi.

Esimerkiksi Samsungin palvelu- keskukset pitävät varastoissaan varaosia kolme vuotta sen jälkeen, kun tuotteen valmistus on lopetettu. Näin myynnistä poistuneen laitteenkin voi vielä korjata.

Välillä yritysten ympäristövastuu vaikuttaa kuitenkin viherpesulta.

Esimerkiksi Apple tekee tableteistaan energiatehokkaita ja pakkaa ne kierrätettävään pakkaukseen, mutta laitteista itsestään ei haluta pitkäikäisiä.

IPadeihin ei saa varaosia, eikä niiden akkua voi helposti vaihtaa itse.

Näin vertailimme tabletien vastuullisuuden

Tutkimus tehtiin yhteistyössä eri maiden riippumattomien kuluttajalehtien kanssa. Arvosanat perustuvat yhtiöille lähetettyyn kyselyyn ja julkisiin raportteihin, vuosikertomuksiin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin.

Sosiaalinen vastuu Kertoo siitä, miten yhtiö linjaa sosiaalista vastuutaan ja miten se seuraa ja raportoi käytännön toimiaan yhtiössä ja laitteiden tuotantoketjussa.

Ympäristövastuu Kertoo siitä, miten yhtiö raportoi ympäristölinjauksistaan, miten se ohjeistaa alihankkijoitaan materiaalien hankinnassa, työtavoissa ja tuotteiden elinkaaren pidentämisessä ja miten se valvoo tuotantoa.

Yhteisöjen tukeminen Tarkoittaa sitä, miten yhtiö keskustelee paikallisten asukkaiden, ay­liikkeen ja järjestöjen kanssa ja millaista tukea yhtiö tarjoaa työntekijöille ja lähialueiden asukkaille.

Avoimuus Kertoo siitä, miten yhtiö vastasi kyselyyn, antoiko se tietoa tehtaillaan tehdyistä tarkastuksista ja päästikö se tutkijat tehtaalleen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.