Vapaa-aika, harrastukset

  • Liikaa ytyä perämoottorissa

    Asiakas osti veneeseensä 70 hevosvoiman moottorin. Moottori oli liian tehokas. Kyseisen, Terhi 520 HT -veneen moottorin teho saa olla enintään 60 hevosvoimaa. Liike vaihtoi moottorin veloituksetta pienempään ja halvempaan. Asiakas koki maksaneensa tehokkaammasta moottorista kuin millaisen sai. Hän vaati liikkeeltä moottorien hinnanerosta 1 400 euroa.

    Liike oli myynyt veneeseen sopimattoman moottorin. Toisaalta asiakkaankin olisi pitänyt selvittää, mikä moottori juuri hänen veneeseensä käy. Liike kuitenkin vaihtoi moottorin toiseen veloituksetta. Asiakas oli jo saanut hyötyä moottorista, koska oli käyttänyt sitä. Niinpä hän ei saanut hyvitystä. 

  • Vesitiivis kamera ei pitänyt vettä

    Snorklaaja osti vesitiiviin kameran, jonka hinta oli 107 euroa. Kamera lakkasi toimimasta jo ensimmäisellä käyttökerralla, kun sillä oli otettu muutama kuva. Myyjän mukaan kamera oli läpäissyt huoltoyhtiön painetestin, joten kameraa oli käytetty väärin. Ostaja katsoi käyttäneensä kameraa asianmukaisesti.

    Kameran takuu oli voimassa, ja kaupanteosta oli vain kuukausi. Myyjän piti siis todistaa, että kameraa oli käytetty väärin. Pelkkä viittaus huoltoyhtiön käsitykseen asiasta ei riittänyt. Myyjän olisi pitänyt täsmentää, millä tavalla ostaja olisi saattanut käyttää kameraa väärin. Kameraa ei voitu korjata, eikä virhe ollut vähäinen. Myyjän oli purettava kauppa.

  • Hotelli ei ollutkaan keskustassa

    Seurakunnan eläkeläisryhmä varasi matkan Roomaan. Seurueen yhteyshenkilö varasi matkan helmikuussa. Kesäkuussa hän peruutti varauksen, koska hotelli ei sijainnutkaan keskustassa. Hän oli korostanut sijainnin tärkeyttä tarjousta pyytäessään. Matkanjärjestäjä veloitti peruutusmaksua 50 euroa matkustajaa kohden, yhteensä 1 500 euroa.

    Yhteyshenkilöllä oli ollut kosolti aikaa tutustua tarjoukseen ja selvittää, minkälaista hotellia oli ehdotettu. Riski siitä, ettei hotelli miellyttäisikään, oli näin ollen hänellä ja hänet valtuuttaneilla muilla matkustajilla. Peruutusmaksu ei ollut kohtuuton, joten se jäi matkustajien vahingoksi. 

  • Ratsastuskisat eivät kuuluneet hintaan

    Äiti osti tyttärelleen kaksi esteratsastustuntia ja yhden estevalmennustunnin, jotka maksoivat yhteensä 88 euroa. Myöhemmin hän vaati tallia palauttamaan rahat, koska tytär ei ollut saanut osallistua tallin järjestämiin ratsastuskisoihin. Saman ponin oli varannut neljä ratsastajaa, ja talli valitsi heistä kisaan vain kolme.

    Ratsastustunnit ja -kilpailu eivät olleet kytköksissä toisiinsa. Tallilla oli oikeus valita vapaasti osallistujat järjestämäänsä kilpailuun. Tunnit olivat sisällöltään ja laadultaan vastanneet odotuksia, ja tytär oli saanut opetuksen, josta oli maksettu. Hyvitystä ei suositettu.

  • Turkin-loma tuotti pettymyksiä 

    Matkustajat osallistuivat viikon mittaiselle Turkin kulttuuri- ja kiertomatkalle, joka maksoi 258 euroa henkilöltä. He vaativat 133 euroa alennusta, koska kaikki ei mennyt matkaohjelman mukaan. Esimerkiksi Antalyassa he eivät päässeetkään opastetulle kierrokselle vanhassakaupungissa. Kaikkia lisäpalveluita ei voinut maksaa luottokortilla, ja muitakin puutteita oli.

    Antalyan retken epäonnistuminen oli puute. Matkalaisilla oli oikeus 25 euron hinnanalennukseen henkilöä kohden. Tällaisella matkalla pitää kuitenkin varautua siihen, ettei luottokortti aina käy. Muutkin väitetyt epäkohdat olivat sellaisia, että niihin oli matkakohteen ja matkan luonteen perusteella pitänyt varautua.

  • Sähkö pätki mökillä

    Kesämökillä oli ollut lukuisia, lyhytaikaisia sähkökatkoja. Asiakas vaati sähköyhtiöltä 500 euron korvausta rikkoutuneista laitteista, matkakuluista, vaivannäöstä ja ylimääräisestä sähkönkulutuksesta. Sähköyhtiön mielestä täysin häiriötöntä sähkönjakelua on mahdoton järjestää.

    Kesämökki sijaitsee metsäisellä haja-asutusalueella, eikä sähköverkon voi edellyttää vastaavan kaupunkialueen verkkoa. Sähkökatkoja oli kuitenkin ollut vuoden aikana peräti kolmekymmentä, ja yhteenlaskettu keskeytysaika oli yli 3,5 tuntia. Sähkötoimituksessa oli virhe. Asiakkaalla oli oikeus 300 euron hinnanalennukseen.

  • Vene painui pinnan alle 

    Vene upposi rannassa. Omistaja vaati ilkivaltavakuutuksesta 6 000 euron korvausta. Vene oli ollut kiinni poijussa ja puussa. Omistajan mielestä joku oli käynyt irrottamassa veneestä tulpan. Hän kertoi, että veneen välipohjan vesitilanne tarkastettiin monta kertaa viikossa kalastusretkien yhteydessä. Vakuutusyhtiö ei uskonut ilkivaltaan.

    Vedenpoistoaukon tulppa oli ollut löysällä. Välipohjaan oli päässyt vettä, jolloin vene oli uponnut. Ilkivallan tekijän olisi pitänyt varta vasten kahlata irrottamaan tulppa. Jos joku olisikin näin tehnyt, hän olisi todennäköisesti irrottanut tulpan kokonaan eikä vain löysännyt sitä. Ilkivallasta ei ollut riittävästi todisteita, joten asiakas sai itse kärsiä vahingon.

  • Lennokki ei lentänytkään

    Asiakas osti lennokin hin­taan 109 euroa. Seuraavana päi­vänä hän palautti lennokin, koska se ei pysynyt ilmassa. Myyjä lu­pasi, että lennokki korjataan. Kor­jaamon mukaan lennokki oli rikki, koska se oli useita kertoja törmän­nyt maahan. Tämä oli kuulemma asiakkaan vika.

    Lennokki ei ollut toi­ minut kuten piti. Se oli kyllä rik­koutunut maahan pudotessaan, mutta tämä ei ollut lennättäjän vi­ka. Viallista lennokkia ei ollut kor­jattu, eikä asiakas saanut uutta tilalle. Hänellä oli oikeus kaupan purkuun. Myyjän piti palauttaa 109 euroa.

  • Pyörän käytöstä piti maksaa

    Asiakkaan pyörä oli ta­kuukorjauksessa neljästi alle 1,5 vuoden aikana. Kun taas il­meni uusi vika, pyörää ei enää korjattu, vaan kauppa purettiin. Myyjä vähensi 520 euron hinnas­ta pyörän käyttöhyödyn 120 eu­roa ja palautti 400 euroa. Ostajan mielestä myyjä arvioi käyttöhyö­dyn. Hänestä hyödyn arvo oli 50 euroa.

    Käyttöhyödyn mää­rän laskemisesta ei ole mitään sääntöjä. Lautakunta otti arvioin­ nissaan huomioon pyörälle teh­dyt korjaukset, huoltoajan koko­naisuudessaan ja sen, että osta­ja oli voinut käyttää pyörää kaksi pyöräilykautta. Hyödyksi arvi­oitiin 100 euroa. Myyjän piti pa­lauttaa vielä 20 euroa.

  • Korvausta sinisistä laudoista

    Asiakas osti saunamökin rakennustarvikkeet, mutta osa puutavarasta oli sinistynyt tai ho­meessa. Myyjä toimitti tilalle uu­det puut. Ostaja vaati korvausta ylimääräisestä työstä ja kuluista sekä saunan käytön viivästymi­sestä noin 945 euroa. Myyjä tarjo­si 150 euron lahjakorttia.

    Myyjä oli säilyttänyt puuta niin, että se homehtui ja si­nistyi. Yrityksen piti korvata pait­si suorat myös välilliset vahingot. Ostaja ei kuitenkaan esittänyt to­sitteita kuluista, joten ne arvioitiin kohtuuden mukaan. Myyjän piti maksaa 350 euroa. Lahjakorttia ei tarvinnut hyväksyä korvaukseksi.

  • Nyrkkeilyhanskoja saa sovittaa

    Asiakas tilasi etämyynnis­tä nyrkkeilyhanskat. Hanskat oli­vat liian isot, ja hän ilmoitti noin viikon kuluttua palauttavansa ne. Myyjä ei antanut rahoja takaisin, koska pakkaus oli rikki. Hanskoja ei enää olisi voinut myydä uusina. Asiakkaan mukaan hän oli vain sovittanut hanskoja.

    Etämyynnissä on 14 päivän peruutusoikeus. Ostaja saa tutkia tavaran todetakseen, millainen se on. Jos hän ottaa ta­varan käyttöön, hänen pitää kor­vata arvon alentuminen. Sovitta­minen ei kuitenkaan ole käyttöön ottamista. Myyjän piti palauttaa rahat, 54 euroa.

  • Hevosen helpotus piti korvata

    Hevonen sairasti kesäihottumaa, joka johtuu hyönteisistä. Eläinlääkäri määräsi liuosta, jota levite­tään hevosen selkään estämään hyönteisten hyök­käystä. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta liuosta eläinvakuutuksesta, koska kyse oli sen mielestä ennal­taehkäisevästä hoidosta, jota ei vakuutusehtojen mu­kaan korvata. Ehdoissa esimerkkinä ennaltaehkäisevästä hoidosta oli mainittu rokotus ja loislääkitys.

    Kesäihottuma on parantumaton sairaus. Monen parantumattoman sairauden hoidossa käytet­tävät lääkkeet on tarkoitettu oireiden lievittämiseen, eikä sairauden parantamiseen. Lääke oli tarkoitettu lievittämään sairauden oireita ja estämään hyönteis­ten pistoja. Kulut piti korvata vakuutuksesta.

  • Tyhjäkin juhlatila voi maksaa 

    Asiakas varasi hyvissä ajoin juhlatilan kartanosta ylioppilasjuhlia varten. Vuokra-ajaksi sovittiin 8 tuntia ja hinnaksi 164 euroa tunnilta. Asiakas peruutti tilauksen 4 viikkoa ennen sovittua juhlapäivää. Kartano veloitti puolet sovitusta hinnasta, eli 656 euroa. Asiakkaan mielestä tyhjästä ei tarvinnut maksaa. Ainakin veloitus oli hänestä liian suuri.

    Sopimus on sitova, ellei muuta ole sovittu. Se, joka rikkoo sopimuksen, joutuu maksamaan toiselle osapuolelle vahingonkorvauksen. Kartano oli menettänyt peruutuksen vuoksi tilavuokran ja muita tuloja. Asiakkaan piti korvata vahinko. Korvauksen määräkään ei ollut kohtuuton.

  • Ilmapallot tyhjentyivät ennen häitä

    Asiakas tilasi hääjuhlaansa heliumilla täytettyjä ilmapalloja. Hinnaksi sovittiin 147 euroa. Myyjä toimitti pallot juhlatilaan hääpäivän aamuna, mutta ne tyhjentyivät jo ennen juhlan alkua. Asiakas vaati takaisin ennakkoon maksamaansa 73,50 euroa. Myyjä ei suostunut. Hänen mielestään asiakkaan piti ymmärtää, että heliumpallot kestävät hyvinä vain viitisen tuntia. Asiakas ei ollut halunnut kestokäsiteltyjä palloja, vaikka niitä oli tarjottu.

    Myyjän olisi pitänyt kertoa asiakkaalle, etteivät heliumilla täytetyt pallot kestä kuin viisi tuntia. Tavallinen kuluttaja ei voi sitä tietää. Tyhjentyneitä palloja ei voinut käyttää juhlien koristeina, vaan ne piti viedä roskiin. Myyjä ei tuonut juhlapaikalle uusia palloja. Asiakkaalla oli oikeus purkaa kauppa ja saada takaisin palloista maksamansa summa.

  • Treenisopimus sitoo

    Asiakas oli ostanut kuntosalilta 20 kertaa personal trainerin palveluita. Hän oli ehtinyt käyttää palveluista puolet, kun hän muutti toiselle paikkakunnalle. Hän halusi rahat takaisin käyttämättä jäävistä kerroista, mutta kuntosali ei tähän suostunut. Siinä vaiheessa asiakas valitti myös palvelun laadusta.

    Sopimukset ovat sitovia, eikä sitä tarvitse erikseen kertoa kuluttajalle. Asiakkaan olisi pitänyt monta käyntikertaa käsittävän sopimuksen tehdessään ottaa elämäntilanteensa huomioon. Kuntosali ei toiminut tilanteessa kohtuuttomasti, eikä palvelun virheestä ollut näyttöä. Asiakas jäi ilman rahoja.

  • Kasvihuoneen pitää kestää myrskyt

    Asiakas osti keväällä kasvihuoneen ja kokosi sen. Syksyllä Eino- ja Seija-myrskyt lennättivät irti kahdeksan kennomuovilevyä, joista kolme jäi kateisiin ja yksi vahingoittui. Tammikuussa taas yksi levy lähti tuulen mukaan ja useat levyt taipuivat. Myyjä sanoi, ettei takuu korvaa myrskyn aiheuttamia vaurioita.

    Kasvihuoneella oli 5 vuoden takuu. Ostajalla oli syytä olettaa, että kasvihuone kestää Suomen säätä myös saaristossa, jossa hän sitä käytti. Myrskyt eivät olleet poikkeuksellisen voimakkaita. Myyjän piti toimittaa uusi kasvihuone tai purkaa kauppa ja palauttaa kauppahinta, 570 euroa.

  • Viime hetken valitus ei riitä

    Pariskunta oli viikon rantalomalla Puerto Ricossa. Hotellihuoneisiin tuli hajua viemäreistä ja melua yöelämästä. Matkustajat vaativat yli 1 800 euron matkasta 1 000 euron alennusta. He olivat valittaneet hajusta viidentenä matkapäivänä, jolloin he saivat vaihtaa huonetta. Hajuhaitta kuitenkin jatkui, ja uudessa huoneessa melukin alkoi häiritä.

    Virheistä pitää valittaa jo matkakohteessa, jotta matkanjärjestäjä voi korjata asian. Matkustajat valittivat puutteista vain kerran, matkan ollessa melkein jo lopussa. Näin matkanjärjestäjä ei päässyt puuttumaan ongelmiin. Hinnanalennusta ei tarvinnut maksaa.

     

  • Harmonikan sai palauttaa

    Asiakas vaihtoi harmonikkansa uuteen, ja maksoi välirahaa 2 000 euroa. Myyjä toi uuden harmonikan asiakkaan kotiin. Asiakkaan mielestä bassonäppäimistä kuului ylimääräisiä ääniä. Hän vetosi kotimyynnin peruutusoikeuteen. Myyjän mukaan asiakas oli pyytänyt hänet kotiinsa. Hän pidätti kauppahinnasta 386 euroa.

    Ostaja ei näyttänyt, että harmonikassa olisi ollut vikaa. Tällä ei kuitenkaan ollut väliä, koska kauppa oli tehty kotimyyntinä. Nykyisin kotimyyntisääntöjä noudatetaan, vaikka asiakas olisi pyytänyt myyjän kotiinsa. Kauppasopimus tehtiin vasta kotona, ja sen vuoksi asiakkaalla oli 14 päivän peruutusoikeus.

  • Pakastin hajosi ennen aikojaan

    Asiakkaat olivat ostaneet kesämökille jääkaappi-pakastimen 640 eurolla. Laitetta käytettiin noin neljä vuotta kesästä syksyyn, kunnes pakastinosa rikkoutui. Korjaus olisi maksanut 854 euroa. Myyjä ja ostaja eivät päässeet sopuun siitä, paljonko ostaja maksaisi välirahaa uudesta jääkaappi-pakastimesta.

    Ostajilla oli oikeus olettaa, että laite kestää pidempään kuin neljä vuotta ilman kalliita korjauskuluja. Laitetta oli käytettykin vain osan aikaa vuodessa. Jääkaappi-pakastin siis särkyi ennen aikojaan, eikä sitä kannattanut korjata. Ostajilla oli oikeus 150 euron hinnanalennukseen.

  • Oireita kirkasvalokuulokkeista?

    Asiakas osti kirkasvalokuulokkeet 154 eurolla. Niiden piti vaikuttaa positiivisesti mielialaan pimeänä vuodenaikana. Asiakkaan mukaan kuulokkeet polttivat hänen korvansa ja aiheuttivat silmäoireita. Korvausvaatimus oli 5 070 euroa. Myyjä purki kaupan mutta kieltäytyi korvauksesta, sillä kuulokkeissa ei ollut vikaa.

    Kuulokkeet oli tutkittu eikä niissä ollut havaittu vikaa. Asiakas ei esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Lääkärinlausunnon mukaan oli mahdotonta sanoa, johtuivatko oireet kuulokkeista. Pikemminkin oireet sopivat flunssan aiheuttamiksi. Myyjällä ei ollut korvausvelvollisuutta.

  • Kiuas ruostui liian pian

    Asiakas osti kiukaan 1 300 eurolla. Kahden vuoden kuluttua kiuas oli ruostunut. Lisäksi kiukaan tukikepit putoilivat. Asiakkaan mukaan ruostuminen oli alkanut jo kuukauden käytön jälkeen. Myyjä oli valmis noutamaan kiukaan tehtaalle maalattavaksi. Asiakas vaati kiukaan korjaamista paikan päällä tai vaihtamista uuteen.

    Koska kiuas oli kestänyt vain kaksi vuotta, myyjän olisi pitänyt osoittaa, että asiakas oli käyttänyt kiuasta väärin. Näyttöä ei ollut, joten kiukaassa oli virhe. Kiukaan nouto, uudelleenmaalaus ja asennus kuuluivat myyjälle. Ostajan piti valmistella kiuas noutokuntoon. Lisäksi myyjän piti toimittaa kiukaaseen kunnolliset tukikepit.

  • Rattaat kestivät riittävästi

    Asiakas osti 89 eurolla lasten matkarattaat. Muovinen jarrumekanismi murtui vajaan 2,5 vuoden kuluttua. Asiakas osti uudet rattaat 199 eurolla. Hän vaati myyjältä niiden hintaa ja lisäksi yli 40 euron kulukorvauk­sia paperista, mustekaseteista ja postikuluista.

    Turvallisuus­ ja kemi­kaalivirasto Tukes tutki rattaiden tyypin, eikä niissä ollut turvallisuuspuutetta. Rattaat olivat halvat, kevytrakenteiset matka­rattaat. Valokuvien perusteella ne olivat olleet kovassa käytössä. Rattaat olivat kestäneet riittävän pitkään, eikä myyjän tarvinnut korvata niitä.

  • Perämoottorin ikä heitti 10 vuotta

    Asiakas osti käytetyn perämoottorin 3 700 eurolla. Myyjä kertoi, että moottori oli vuosimallia 2000. Kun asia­kas osti moottoriin varaosia maahantuojalta, ilmeni, että moottori olikin vuosimallia 1990. Asiakas vaati 1 000 euron hinnanalennusta. Myyjä tarjosi 500:tä euroa.

    Iällä on merkitystä sekä moottorin käytettävyyteen että sen arvoon. Todennäköises­ti moottori oli myös kuluneempi kuin ostaja oli voinut odottaa. Hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 800 euroa.

  • Sarjalippu laivalle jäi käyttämättä

    Pariskunta osti tammi­kuussa 2012 Tallinnan­laivalle kymmenen matkan sarjakortit, jotka maksoivat yhteensä 360 euroa. Kortit olivat voimassa 2 vuotta. Laivayhtiö lopetti kauden liikennöinnin lokakuussa 2013, eikä pariskunta ehtinyt käyttää kaikkia matkoja. He vaativat 212 euron hyvitystä.

    Laivayhtiö ei kerto­nut, miksi se lopetti liikennöinnin noin 2 kuukautta tavallista aiem­min. Aiemmin lipuilla oli päässyt muiden yhtiöiden laivoille pienes­tä lisämaksusta, mutta nyt se ei enää käynyt päinsä. Sopimuseh­toja ei saa yksipuolisesti muut­taa. Laivayhtiön piti palauttaa käyttämättä jääneistä matkoista 212 euroa.

  • KUNTOSALIEN TUNTIEN VÄHENNYKSESTÄ EI HYVITYSTÄ

    Asiakas irtisanoi kuntosalisopimuksen sillä perusteella, että ohjattujen tuntien määrää vähennettiin kesän ajaksi. Asiakkaan mielestä hänellä ei ollut tällaisessa tilanteessa velvollisuutta maksaa irtisanomisajalta sovittua kuukausimaksua.

    Lautakunnan mielestä kuluttajan oli tullut ilman nimenomaista sopimusehtoakin varautua siihen, että tunnit voivat vähentyä kesällä. Sopimuksessa ei ollut luvattu järjestää tiettyä tuntimäärää joka viikko, eikä kuluttaja voinut perustellusti sellaista odottaa. Koska kuntosalin suorituksessa ei ollut sopimuksen purkuun tai hinnanalennukseen oikeuttavaa virhettä, asiakas oli velvollinen maksamaan sovitun kuukausimaksun sopimusehtojen mukaisesti myös irtisanomisajalta.

  • KUMMALLE VARAUSRAHA KUULUI?

    Veneliike pidätti kuluttajan maksamasta 2 500 euron varausrahasta itsellään 1 200 euroa korvaukseksi siitä, että varatusta veneestä ei syntynytkään kauppaa. Kuluttajan mielestä koko summa tuli palauttaa, koska kaupasta tai varausrahan menettämisestä ei ollut hänen mukaansa sovittu.

    Niin sanotusta varausrahasta ei ole säännöksiä kuluttajansuojalaissa eikä kuluttajankaupassa ole kauppatapaa, jonka perusteella riita olisi voitu ratkaista. Jos osapuolten välisen sopimuksen sisältö on epäselvä, ratkaisevaa on se, kummalla osapuolella on näyttövelvollisuus riidanalaisista seikoista. Veneliike ei voinut osoittaa, että veneen kaupasta olisi sovittu eikä sitä, että varausraha olisi sovittu jäävän liikkeen hyväksi kaupan jäädessä syntymättä. Koska sopimusneuvottelut sinänsä eivät velvoita sopimuksen tekoon eivätkä korvaukseen jos sopimus jää syntymättä, kuluttajalla oli oikeus saada koko maksamansa summa takaisin.

  • KORJAUKSEEN OLISI PITÄNYT PYYTÄÄ LUPA

    Värikuula-ase lakkasi toimimasta muutaman kuukauden kuluttua kaupasta ja ostaja toimitti sen myyjäliikkeeseen. Liike korjasi aseen ja veloitti korjauksesta 64 euroa. Ostaja piti laskua perusteettomana, koska häneen oli luvattu olla yhteydessä, jos korjaus olisi maksullinen.

    Saadun selvityksen mukaan vikaantuminen johtui ostajan puolella olleesta syystä. Liikkeellä oli tällöin oikeus veloittaa vian tutkimisesta, vaikka siitä ei ollut asiakkaan kanssa erikseen sovittukaan. Sen sijaan korjaukseen olisi tullut saada asiakkaan lupa, sillä siitä oli nimenomaisesti sovittu. Koska lupaa ei ollut pyydetty, liikkeellä ei ollut oikeutta korvaukseen tekemästään korjaustyöstä. Lautakunta arvioi vian tutkimisen hinnaksi 20 euroa, jolloin liikkeen palautettavaksi tuli 44 euroa.

  • PALVELUMAKSU JÄI OSTAJAN VAHINGOKSI

    Konserttilipun ostajalle palautettiin tilaisuuden peruunnuttua lipun hinta, mutta ei liput välittäneen toimiston perimää varaus- ja toimitusmaksua. Ostajan mielestä nämäkin oli palautettava, koska sovittu palvelu jäi saamatta.

    Ostajalle oli aiheutunut konsertin peruuntumisesta vahinkoa, koska varaus- ja toimituskulut kävivät hänelle hyödyttömiksi. Koska peruuntuminen johtui esiintyjän sairastumisesta eli ylivoimaisesta esteestä, konsertin järjestäjä ei ollut velvollinen korvaamaan ostajalta perittyjä palvelumaksuja. Lippujen välittäjä vastaa puolestaan vain siitä, että se hoitaa välitystehtävänsä sopimuksen mukaisesti ja huolellisesti. Toimiston ehdoissa oli selkeä maininta siitä, ettei palvelumaksua palauteta tilaisuuden peruuntuessa. Koska ehto ei johtanut lautakunnan mielestä kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen, palvelumaksua ei tarvinnut palauttaa.

  • MAKSUVAIKEUDET JA SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN

    Kuntoklubin jäsenyys kesti sopimuksen mukaan vähintään 12 kuukautta ja maksoi 40,36 euroa kuukaudessa. Asiakas halusi irtisanoa sopimuksen muutaman kuukauden kuluttua, koska hänen taloudellinen tilanteensa oli muuttunut. Kuntoklubi suostui irtisanomiseen, joka tulisi voimaan, kun 12 kuukautta oli umpeutunut, ja vaati asiakasta maksamaan kuukausimaksut siihen saakka. Asiakas piti sopimusta kohtuuttomana.

    Sopimusehto mahdollisti erikoistapauksissa, kuten maastamuuton tai pitkäaikaisen sairauden sattuessa, lopettamaan jäsenyyden ennen 12 kuukauden määräajan kulumista, totesi kuluttajariitalautakunta. Vähimmäisaikaa koskeva sopimusehto oli selkeä ja yksiselitteinen eikä sinänsä kohtuuton. Asiakas ei ollut näyttänyt, että sopimuksen soveltaminen johtaisi olosuhteiden muuttumisen perusteella kohtuuttomuuteen, joten asiakas joutui maksamaan kuukausimaksut.

  • RATSASTUSLEIRI KESKEYTYI

    Viikon mittaiselle ratsastusleirille osallistunut lapsi keskeytti leirin toisena leiripäivänä pudottuaan hevosen selästä. Leirin järjestäjä palautti 250 euron leirihinnasta 135 euroa. Leiriläisen äidin mielestä palautettu summa oli liian pieni.

    Kuluttajajariitalautakunta totesi, että kysymys oli valmismatkalain tarkoittamasta valmismatkasta, koska leirin hintaan sisältyi muun muassa majoitus ja ratsastustunnit. Saadun selvityksen mukaan vahinko ei johtunut leirin järjestäjän huolimattomuudesta, vaan kyseessä oli puhdas tapaturma. Leirin järjestäjä oli täyttänyt valmismatkalain mukaisen avustusvelvollisuutensa toimittamalla leiriläisen terveyskeskukseen. Vamman hoitokulut jäivät siten leiriläisen omalle vastuulle.

    Valmismatkalaissa ei ole säännelty matkustajan oikeutta keskeyttää matkaansa sairastumisen vuoksi. Osapuolilla on näin ollen mahdollista sopia tästä. Lautakunta katsoi, että leirin järjestäjällä oli oikeus saada korvaus leirivarauksesta, leirijärjestelyistä sekä keskeytyksestä aiheutuneista kuluista. Leiriläinen oli myös käyttänyt osan leiriin kuuluneista palveluista. Lautakunta ei pitänyt leiristä perittyä maksua kohtuuttomana eikä siis suosittanut hyvitystä.

Alkuun